Undiscovered

Iltakävely lempeässä kesäsateessa tekee eetvarttia. Käyskentelin puistossa ja leikin Keira Knightleya muikistelemalla suutani. :D Tulin siihen tulokseen, että se tuntuu yhtä tyhmältä kuin miltä näyttääkin.
Pysähyin kukkulalle kattelemaan agilitykilpailua, jossa yks hauva kiiiiiiisi niin kovaa, että se näytti lähinnä lentämiseltä. Ois niin siitiä itekin vaan juoksennella niin kovaa ja kevyesti ilman että se missään tuntuis.

Oon kyllä välillä niin erakko ettei toista. Mä tartten toisia ihmisiä oikeestaan vaan äärimmäisessä hädässä, muuten viihyn mainiosti yksinänikin. Kyllä mä seurastakin tykkään, mutta Mane on ehkä ainut ihminen, jonka kanssa voin olla millon vaan.
Tää on niin tätä ainoan lapsen syndroomaa - on niin tottunu olemaan ja viihtymään itekseen. Se on sekä hyvä että huono juttu.

Tulee olemaan mielenkiintosta, kun muutetaan Manen kanssa saman katon alle. :) Sitten se toinen on siinä koko ajan, loppuelämän. Tosin meiän päivärytmit on varmaan jonkin verran erilaiset, joten ei me ihan heti toisen naamaan päästä kyllästymään. :D Ja tällä hetkellä kyllä haluis olla toisen kanssa niin paljon kun vaan mahollista. Se lienee tervettä. ;)

TAHON SINGSTAR-LAITTEISTON!! Heti. Ai miksen saa? Miks miks MIKS!?!
(Veettiin eilen Merimaan synttäreillä Tanjan kaa duettoja. Ai että oli kivaa!)

Uu beibe, 6 päivän loma joka sisältää mm. Tapanin läksiäiset (-> mökkeilyä) ja kihlajaiset vol 2:n.
Musta on kyllä aika kamalaa, että Tapani lähtee. Se on osa Mun Tamperetta, se on jotenkin aina ollu täällä. Ja Tanjakin lähtee Thaimaahan. Miks pitää luopua kaikista Paajoista yhtä aikaa?! Vaadin Tapioo tai pariskunta Tero Paajokea muuttamaan Tampereelle. No, kyllä mulle Timppa ja Erjakin kävis? :D

Mane laittaa lakanaa Suvin petiin.

Suvi: Hohhoi, kestääpä tässä, ei sitä ny noin tarkasti tarttis laittaa, oon vaan yhen yön.
Mane: No kai mä ny saan mun tyttöystävälleni laittaa kunnolla tän pedin?

Niin. Toinen vaan haluaa laittaa parasta mulle, to go the extra mile, ja sit mää nipotan siitä kun kestää. :) Välillä voi pysähtyä miettimään, että miks toi tekee noin eikä että onks ton pakko tehä noin. :)
Sweeeeet Mane.

Talo tyhjänä. Jenni kirmaa villinä ja vapaana Vapiksen kesäjuhlilla Joensuussa ja Santsi rilluttelee kesälaitumilla kuin suomennauta konsanaan. Ja mun Maunonikin on Koskella.
Pitää vissiin käyttää tää jotenkin hyväkseen ja kattoo joku leffa jotka vaatii ääntä, kuten Step Up 2 tai Hairspray. Tai sit lapsuuteni ikiviihdyttäjä Grease 2, jonka kasarius on täydellistä viihdettä. Osaan biisit vieläkin, voisin laulaa mukana! Tai sit voisin kattoo André Wickströmin Ensimmäinen jäähyväiskeikka:n (taas), kun se eilen jäi puoliväliin Emmillä.

Oon miettiny Jumalan mielikuvitusta paljon viime aikoina. Jumala vaan nyhjäs ihan tyhjästä kaiken. Vaikka mä oon nähny tsiljoonia muotoja ja värisävyjä ja vaikka mitä niiden yhistelmiä, niin silti mun luovuus ja mielikuvitus on niin kauheen rajallista.
En ees voi ruveta aattelemaan mitn fotosynteesejä ja verenkiertojuttuja saatika sitä, miten kroppa korjaa pienet vaurionsa. Aaa, ei pysty käsittämään.
Mutta se on kiva olo, kun tajuaa olevansa niin pieni. Ei tarvi paljoo murehtia, kun tietää millasissa käsissä mun elämäni on.

Vallattiin tänään Manen kanssa Särkänniemi pariks tunniks. Käytiin kokeilemassa uus Tyrsky, sinkoiltiin Tornadon ekassa vaunussa, kastuttiin sekä lempeässä kesäsateessa että Tukkijoessa, ja ennen kaikkea katottiin Pitkä Kuuma Kesä -ohjelman nauhotusta, jossa esiinty tänään Juha Tapio, Anna Puu ja joku venäläinen tyttöbändi. Mr. JT:tä me oikeestaan mentiin alunperinkin kattomaan, mutta siinä sivussa sai mun viime kesän vapaalippuja tuhlattua. :)

...

Välillä tulee niitä hetkiä, jollon tuntuu, että millään muulla (häihin liittyvällä siis) ei oo väliä muuta kun sillä, että me saadaan Manen kanssa siunaus meiän liitolle. Kaikki muu on ihan turhaa sen rinnalla, että me saadaan toisemme. Ne on niitä semmosia ylenpalttisen onnen hetkiä, joita tulee aina sillon tällön. Sit tulee normipäivä ja yhtäkkiä hääpuku on maailman tärkein ja isoin asia. ;)
Tää on aika kiva vuoristorata jolla meen. :D

...

Oi tätä aurinkoa! Mitäs sitten kun tää loppuu? :o

Helteet + vapaa viikonloppu = HYVÄ YHDISTELMÄ!

Pidin ennen itteeni kauheen helppona ihmisenä. Sitten tuli parisuhde ja huomasinkin olevani ehkä maailman vaikein ihminen, aina välillä. (Tai sitten yksinkertaisesti vaan nainen?) Mut ei se mitn, Mauno sano että se tykkää kun mussa on haastetta. :D (Toki vuosien päästä se tulee hajoilemaan siihen ihan kynpillä, mutta se on normaalia. Ajoittainen hajoilu on elämää. :D)

Mauno saa mut usein ihan hiljaseks kun se puhuu meistä/musta. Sillä on joku käsittämätön taito sanoo ne oikeet sanat. Kun osaisin ite ees puoliks niin hyvin ilmaista mun monimutkaisia tunteitani. :)

Vähän jänskättää, kun heinäkuussa oon yhen viikon töissä kahestaan pomon kanssa - ei siis Päivin vaan koko konsernin omistajan kanssa. :D Periaatteessa oon yksin, mutta MMJ ja sen vaimo tulee jelppimään, että pääsen esim. vessaan ja syömään. (Joo pääsen ihan ite vessaan, ne tauottaa, EHHEHEE.) Käytännön hommista tiiän toki ite enemmän kun ne, mutta mua jännittää se, millasen kuvan ne saa mun tuotetietämyksestä. :D No, eiköhän ne ymmärrä, että oon vaan appari ja tietämykseni on rajallinen.
Sitäpaitsi ne on tosi kivoja ihmisiä.

Nyt on jo hymykin löytyny taas. Porukat toi mut aamulla Tampereelle ja täällä on heti kivampi olla, kun ei tartte olla ihan tukossa allergian takia JA täällä on ihmisiä ja tekemistä.

Mutta täytyy sanoa, että kyllä ne tulevat kihlajaiset tuntuu kompromissilta, että ykkösvaihtoehtoo ei saanu, tähän täyty nyt sitten tyytyä. (Toki sinne ehkä pääsee muutama ihminen enemmän, kun ei oo juhannus.)
Se on vähän niinku sanois lapselle jouluaattona et "sori joulua siirrettiin nyt parilla viikolla, kattellaan sitte".
Tai karkkipäivänä että saat karkkia joskus myöhemmin hamassa tulevaisuudessa.
Vähän ehkä hohto meni.
Mutta kyllä mä varmasti iloinen oon niistäkin juhlista sitten. En tiiä oisko parempi antaa ajan vähän kulua vai järkätä mahollisimman pian?

Emminätiiä miks tää nyt oli mulle niin iso juttu. Oli vaan.

Kieltämättä rupes kyllä vähän pelottamaan. Jos joku mahatauti voi pilata yhet pikku kihlajaiset, niin mitäs sitten jos sama juttu käy häiden aikaan? Älkää sanoko ettei niin käy, ei sitä voi tietää. (Aika elävästi muistuu mieleen eräs salmonellaepäilys-episodi..) Mutta joo, tiedostan ettei tällasiin voi varautua eikä niitä voi etukäteen ruveta pelkäämään. Mut silti. ;P

Ei ny menny ihan nappiin tää juhannus.
Perjantai oli vielä hyvä päivä. Oltiin konffassa ja Higher Ground sai myöhäiskokouksessa jalat vipattamaan. :) AIVAN MAHTAVA kuoro. Ei oo montaa(yhtään?) samanlaista Suomessa.

Sitten tuli yö ja Manelle iski mahatauti. -> Lauantaina jouduin lähtemään konffaan ilman Manea. Eihän siinä, löysin ihmisiä ja tein talkoohommia Eevan ja Tanjan alaisena. Just kun olin päässy vapaalle, Paavo soittaa että sillä on huono olo ja että ovat lähössä kotia.
Eikä tässäkään nyt vielä mitn, olin ehtiny suurimman osan kavereista nähä. Tultiin kotia.

Sit yhtäkkiä kävi ilmi, että puolella sulhasen suvusta on mahatauti. Ja että kihlajaisia täytyy siirtää. Tässä vaiheessa pääs itku eikä se tunnu loppuvan. Enhän mä tätä kovin kauaa hei ollukaan oottanu.

Pettynyt. Niin moneen asiaan.

"Aina ei käy niin kun suunnittelee."
"Näille asioille me ei voida mitään."
Jos ei oo muuta sanottavaa, niin voi olla ihan hiljaa, kiitos.


ps. Siellä se minun Tanja laulaa Apan kuorossa. Kiitos Herralle Nettitv:stä.

On se kumma mitä 1,5 tunnin päikkärit voi saada aikaan! Oon tänään ollu ihan eri ihminen niiden jälkeen. Ei tietookaan ahistuksesta. :) Parin tunnin päästä sain vielä kunnon niskahieronnan. Sangen hyvä olla. :)

Huomenna grillibileet työporukalla, torstaina luvassa rattosa työpäivä Pyryn kera + sitten töiden jälkeen Jämsään, pe ja la konffaan, su kihlajaiset suvulle. Palataan siis joskus ens viikolla ehkä. ;)

Onpa raskasta olla kotona. Todellisuus iskee välillä niin täysillä päin pläsiä. Saa kaikki kurat kerralla naamaan.

Joo, ihanaa olla täällä rakkaitten keskellä.
Joo, Piiton ja Reetun häissä oli mahtavaa.
Mutta vitsi kun mua pelottaa! Raha (ei ole), koulu (ei kiinnosta kirjottaa 60 sivua aiheesta joka ei millään tavalla kosketa tai auta elämässä), työt tulevaisuudessa (mitkä työt?! enhän mä edes valmistu mikskään!?! filosofian maisterin papereilla voi lämmittää kivasti takkaa). Tappava yhistelmä. Oon aika sanaton tän paineen alla. En löydä ratkaisuja, en helpotusta asiaan, enkä jaksa vastata kysymyksiin. (Kihlajaiset sunnuntaina. Arvatkaa vaan joudunko vastailemaan just kouluun liittyviin kysymyksiin, kun kukaan ei osaa muustakaan keskustella. Konffassa aion vältellä kaikkia sellasia tuttuja, joita ei oo pitkään aikaan nähny.)

ENKÄ HALUIS MIETTIÄ TÄLLASIA ASIOITA NYT KUN OLIS AIKA ILOITA HÄISTÄ JA NIIDEN SUUNNITTELUSTA.

On aika voimaton olo.

"Koskaan en oo kattonu yhtäkään Greyn anatomian jaksoa", oli Suvilla tapana sanoa ennen kun Uumajaan läks.
Nyt onnistuin kattomaan nämä viimesimmät 2 jaksoa ja jiihaa, kävi ilmi että uusia ei tuukaan ihan vähään aikaan, koska sarja jää tauolle myös USA:ssa! En kestä, loppui ihan kamalasti.

"Miten aiotte tiedottaa juhlista? Vierasmäärä pitää tietää hyvissä ajoin", sanoi äiti kun tiedusteli kihlajaisista. Äiti, oon Ruotsissa, en pysty just nyt soittelemaan sukulaisia läpi. (Vai maksatko puhelinlaskun?) Pari päivää pystyy vielä moinen odottamaan, juhliin on 1,5 vkoa.

"Täällä Ruotsissa ei oo tapana kiroilla uskovaisen seurassa", kertoi Christina kun luennoi kirosanoista. Samanlaista kohteliasta käytöstä toivoisin näkeväni myös Suomessa. Mun korvaani kirosanat kuulostaa pahalta, mutta en usko että ihmiset ees tulee ajatelleeks sitä. "Voi Jeesus" on pahin, se tuntuu jossain tosi syvällä.

"Enää 2 yötä ja sitten kotiin!", sanoi Suvi kun oli enää 2 yötä kotiinlähtöön ;)

Uumaja-loman loppu häämöttää. Mahtava reissu on ollu, tuntuu että oon kasvanu taas noin neljä metriä syvyyttä (täh), mutta on se kyllä maailman parasta päästä kotiin! Mane tulee hakemaan Vaasasta eli tervetulotoivotukset Suomen kamaralle ei vois olla yhtään paremmat. ;)

Suomessa on kaikkee kivaa ootettavaa: työt, konffa, kihlajaiset lähisuvulle juhannussunnuntaina todennäkösesti Pajulahessa (mummolassani Päijänteen rannalla - aika iso juttu mulle, siellä on äitin ja iskänkin kihlajaiset ja häät vietetty), häiden suunnittelu, TanjaP taas Tampereella koko kesän parantamassa mun kanssa maailmaa!! Med mera, med mera.
Oo niin ja hei ihan kiva nähä semmosta yhtä Maunookin. :)

Oon nähny useempana yönä unta, jossa seurustelen jonkun kanssa ja jätän ne koska rakastan Manee niin paljon. Ei se varmaan huono oo?

Pari päivää ja sit KOTIIN!!


ps. Kiitos Uumaja, oot kohdellu mua hyvin!

Tänään pidin argumentoivan puheen siitä, miksi sateenvarjon käyttäminen on sekä epäterveellistä että vaarallista (sekä yksilölle että yhteiskunnalle). Ikinä ei oo puheen pitäminen tai suunnitteleminen ollu noin kivaa. :D

Paras puhe oli kyllä JP:llä. Nauroin veet silmissä. "Coca-cola, eller "CC" som jag brukar kalla det.."

--

Palauduin äsken Raisalta Nydalahöjdistä. Melkein kaikki kurssilaiset oli paikalla, vietettiin iltapäivää ja iltaa. Tajusinkin tossa just olleeni siellä melki 6 tuntia. :) Istuin suurimman osan ajasta mukavassa sohvanurkkauksessa Heidin, Elinan ja Emman kanssa, räpsin kuvia, nauroin TanjaT:n jodlausyritykselle, huomasin että Kina Snacks on ihan sama kuin Suffeli Puffi, sekä keskustelin nuuskaavan opettajaopiskelijapojan kanssa ruotsiksi Suomen ja Ruotsin kouluista. (Nuuska on sitten kyllä ällöttävintä ikinä. Onneksi sitä ei saa myydä Suomessa.) Suurin osa porukasta lähti vielä baariin, minä tulin kotia lämpimän peiton alle. :) Ah.

Huomenna otetaan TanjaT:n kanssa vähän evästä mukaan ja lähetään pyöräretkelle pariin saareen. Voi tuo mun vuokrapyöräni on kyllä maailman paras! Mukava asento istua, sopivasti vaihteita ja KORI! Kotona mulla on vaan typerä maastopyörä, jossa on huono satula ja hirveän keno ja kumara ja mitä-vielä istuma-asento. No, ehkä pyörä ei oo silti ekana hankintalistalla, ois tässä yhet häät kuitenki tulossa... ;)

Hej, jag heter Kajsa Kurvig och jag är FÖR plastikkirurgi.
Että semmosta tänään. :D
Väiteltiin plastiikkakirurgiasta ja huumeiden laillistamisesta ja molemmat meni vähän nauramiseks (sekä katsojien että "väittelijöiden" osalta), varsinkin kun meille oli annettu nuo erilaiset roolit.

Ollaan kurssin aikana katottu kolme leffaa: Äideistä parhain, Masjävlar sekä Zozo. Äideistä parhaimman olin nähny ennenkin, mutta ei haitannu yhtään kattoo toistekin. Masjävlar oli ainut josta en niin syttyny, se oli perinteinen "ryypätään ja riidellään ja ammutaan" -leffa. No okei, siinä oli syvempiäkin juttuja ja samaistuin "tyttö on eka suvustaan joka muuttaa maalta kaupunkiin" -aspektiin, mutta en JAKSA kattoo sitä viina+riidat+pyssy -tuhoa. EI KIITOS.
Zozo puolestaan kerto maahanmuuttajapojasta ja sen vaikeesta elämästä. Hitaasti eteni ja pahalta tuntu, mutta oli melko hyvä.

Yhestäkään leffasta en selvinny itkemättä enkä voinu käsittää kun yksi Tiia sanoi ettei yleensä itke elokuvissa (ei näissäkään), kun "ei ne oo todellisia ihmisiä". Mutta kun noin ja vielä hirveemmin on käyny äärettömälle määrälle ihmisiä ihan oikeessakin elämässä! Tosin eipä kai se oikea syy mun itkemiseen ole, mä vaan eläydyn elokuvia kattoessa.

Tänään tuli tippa linssiin, kun jotkut opiskelijat toi kahvilan tädille kukkia kiitokseksi. En tiedä valmistuivatko ne tyypit vai lähtivätkö vaan kesälomille, mutta kaunista se silti oli.

Kai mää sit oon melkonen nyyhkis. :D

Tänä vuonna tulee täyteen 200 vuotta siitä, kun Suomi ja Ruotsi erkanivat. Tänään sain kuulla tapahtumasta, joka järjestetään sillä paikalla, jolla viimeiset taistelut käytiin eli n. 200 km täältä Uumajasta pohjoiseen. Ja että itse Kaarle The Kuningas saapuu sinne! Jos olisin sillon vielä maassa, menisin ehottomasti sinne. Kalle on symppiskunkku! (Oikeesti en tiiä siitä mitn, mutta se näyttää mukavalta hepulta. :D)

Ja koska en nyt pääse sitten tänne paikan päälle juhlistamaan, niin täytynee järkätä omat bileet Laukontorilla asian tiimoilta. 17.9.2009! Be there! Ruotsi-Suomi-separeissön! Hmm, tässä tulee ehkä kuitenkin myös se ongelma, että samallahan me liityttiin Venäjään..

---

Ikävöin läheisten ihmisten ääniä. Kyllähän mä kuulumisia saan seurattua, mutta kaipaan sitä elävämpää kontaktia. Kaipaan ihmisten naurua ja hymyjä. :)


---

Mulla on rusketusraita sormuksen kohalla. Se on musta jotenkin kauhean söpöä. :)
(Tiedostan, että tämä mun hehkutukseni voi ärsyttää, mutta "oi oon kihloissa meen naimisiin" -onnen saan kokea vaan kerran, joten en aio kätkeä sitä.)

Vähän päätä pakottaa nyt kolmen tunnin suullisten harjotusten jälkeen, mutta olipas hauskaa! Ensin jokaisen piti kertoa joku muisto aika yksityiskohtasesti (kerroin järkyttävän lapsuudenmuistoni possujunasta), sitten ope alotti jollain lauseella (tyyliin "uskon että lentävä lautanen tulee ja vie minut") ja piti jatkaa sitä ja kertoa tarina. Ite kerroin mm. siitä miten päädyin nukkumaan linnunpesään. Jepp. Tätä mentiin MONTA kierrosta ja aina kävi vaan hauskemmaks. :D Viimesenä oli vielä "neljän nurkan peli" eli ope esitti väittämän ja jokaisessa nurkassa oli joku vastaus siihen ja sit piti päättää mitä mieltä ite on ja mennä siihen nurkkaan. Sitten piti perustella toisille miks.

Vaati melkosta keskittymistä nuo harjotukset, mutta oli kyllä mukavaa. Meillä on aika lepposa 8 hengen pikkuryhmä ja Christina on ihan huippu ope. (Olenko se vaan minä vai kuulostaako teistäkin 'ope' sellaselta sanalta jota käyttää vaan lapset?)

Kohta lähen shoppailemaan vähän. :) Tuliaisia ja vähän ehkä jotain pientä itelle.. ;)

Unohtu mainita edellisestä, että kyllähän me toki Manen kanssa suunniteltiin myös paljon häitä ja kaikkee siihen liittyvää kun se oli täällä. Mihin ois kiva muuttaa, hääpäivä (ei oo silti päätetty vielä, ens vuoden alkuun se menee), kuka me halutaan siunaamaan meidät, paikka, vieraslista.. Kovin samaa mieltä ollaan näistä isoimmista jutuista. Ja "pienemmistä" (kuten koristeluista yms.) taidan päättää mä ennemmin. ;) Mane kuulemma sanoo sitten jos vastustaa, mutta muuten mä saan aika vapaat kädet toteuttaa itseäni, hihii.

Toisaalta on harmi, etten voi järjestää häitä syksyllä (yks kaaso poissa maasta), mutta toisaalta oon ilonen, ettei pitäs tulla kauheeta kiirettä, saa ihan ajan kanssa järjestellä. :)

--
Isoin kurssitehtävä tehty, enää pari pientä jäljellä!

Tänään oltiin keskustassa puistojumpassa. Ai että oli kivaa! Torstaina mennään samaan puistoon afro power dance -tunnille. Uuuu!

Sekä minä, Mane että vuokrattu polkupyöräni kaikki selvisimme Bränbollsyranista! Naapurikorttelissa paloi sohva, mutta muuten oli kaiketi suht rauhallista. Perjantaina käytiin vähän kattomassa pelejä Mariehemin niityillä (oli muuten melkosia kostyymeja tyypeillä!) ja illalla käppäiltiin vähän ympäriinsä meiän kortteleita; kas siinä meidän hurja Bränboll-elämyksemme! Oli ihan tarpeeks jo tuossakin. ;)

Muutenkin oli aika lunki viikonloppu Manen kanssa. (Emmä ny tiiä kuinka villejä me ny muutenkaan ollaan. :D) LAATUaikaa. :) Istuttiin joen varrella kaffea juoden, käppäiltiin ja shoppailtiin. (No siis Mane shoppaili.) Lauantai-iltana, kun muut hankkivat kovalla kiireellä päihtyneisyyden olotilaa, me, tervehenkiset nuoret, kävimme iltalenkillä. :D
Tässä on niin hyvä olla, tähän jäädä juurtumaan. <3

Puoliväli matkasta on jo ylitetty! Täh, en tajua mihin tää aika on menny. Paljon oon jo tältä matkalta saanu (esim. uuden ihastuksen ruotsin kieltä kohtaan), joten kai sitä kohta vois jo kotiakin tulla. ;)

Brännboll ei ookaan polttopalloa vaan jotain typerää pesiksen tapaista!!!! EEEEEEIIIIIII!!!! Kaikki on ehkä pilalla.

No ei kyllä oo. Koska Mauno on täällä ;)

Oon niin pettynyt. Joku ehti siivota keittiön ja olohuoneen ennen kuin ehdin ottaa kuvan siitä paskakasasta. (Pahoittelen vulgääriä kielenkäyttöäni, mutta en löydä poliittisesti korrektia vastinetta. Hygieenisesti rajoittunut?)

Tänä viikonloppuna täällä on kuuluisa Brännbollscupen (eli polttopallokisat) ja sen kanssa nautittava katujuhla Brännbollsyran. Kisan henkeen kuuluu, että useimmat pukeutuu: smurffeja, turtleseja ja ninjoja on kuulemma nähty. Sitä on varmaan ihan hauska kyllä mennä kattomaan. :) Eri asia on sitten tämä katujuhla, se kun vietetään Ålidhemissä eli ihan meidän kulmilla.. Viime vuonna oli kuulemma rauhallista, mutta toissa vuonna sohvia lensi ikkunoista ja kolme autoa sytytettiin palamaan. :D Jännityksellä ootan viikonloppua.

Voinko vielä kerran hehkuttaa Manen tulemisesta? Kiitti. MANE TULEE N. KAHEN TUNNIN PÄÄSTÄ!!!!!